10 000 euron kysymys

FullSizeRender

Eilen illalla olin illanistujaisissa yhden kaveriporukan luona. Ihmisiä oli laajalti eri piireistä enkä tuntenut läheskään kaikkia. Jutellessani pienen porukan kanssa, jostain tupsahti minulle täysin tuntematon tyyppi, joka antoi sen kummemmin selittelemättä tai esittäytymättä käteeni kuvassa olevan 10 000 ”taivasvaluuttaa” olevan setelin. Eipä siinä mitään, otin rahan vastaan, jutun pointti jäi vähän auki, (samoin se, onko kyse jostain isommasta kampanjasta tms.) mutta ainakin se herätti oman ajatuksen. Tai ehkä se oli se tarkoituskin…

Eli ajatusleikki; mitä tekisit, jos joku antaisi sinulle nyt 10 000 euroa käteen?

Tähän ei ole oikeaa tai väärää vastausta olemassa, mutta ajatus on ajattelemisen arvoinen. (Pien)yrittäjät voivat miettiä tätä myös oman firmansa kautta; mitä tekisit, jos joku haluaisi rahoittaa yritystoimintaasi kymppitonnilla?

10 000 euroa on iso raha, mutta ei lähellekään sellainen, että sillä eläisi mukavasti seuraavat 50 vuotta, ostaisi asuntoa tai hankkisi lentokonetta. Raha palaa nopeasti.

Sen sijaan sillä voi muuttaa elämäänsä monellakin tapaa. Voi lähteä pidemmällekin reissulle, perustaa yrityksen tai ylipäänsä ottaa vapautta omaan elämiseensä. Omaa yritystoimintaansa voi nostaa seuraavalle levelille laajentamalla tai parantamalla jotenkin liiketoimintaansa, kehittämällä uuden tuotteen jne.

Jos tuntuu, että se raha olisi mukavaa käyttää ”johonkin kivaan”, kannattaa vielä miettiä hauskuuden maksimointia. 10 000 euroa voi nimittäin tuottaa hyvin sijoitettuna (keskimääräisen 10% vuotuisen osakeindeksituoton valossa) n. 1 000 euroa vuodessa rahaa käytettäväksi ”johonkin kivaan”. Jos ajatus tonnista tuntuu tylsältä verrattuna kymppitonniin, kannattaa ajatella vielä elämää eteenpäin. Jos toimit näin ne seuraavat 50 vuotta, se saamasi 10 000€ mahdollistaa sinulle yhteensä 50 000€ edestä huvittelurahaa ja on senkin jälkeen vielä jäljellä!

Mihin sinä käyttäisit 10 000 euroa?

 

ps. Se sama rahan kertautumisefekti toimii jo pienemmilläkin summilla. Säästät tonnin itse ja sen jälkeen se tonni tuottaa sinulle fiksusti sijoitettuna satasen vuodessa! 🙂

Talousuutiset

pexels-photo-136145

Lueskelen päivittäin useita eri kolumneja, uutisia ja muita artikkeleita liittyen talouteen, rahaan säästämiseen jne.

Osa niistä on kivassa linjassa keskenään tai selkeästi osoitettuja toisiaan vastaan. Yhdet liputtavat indeksisijoittamisen puolesta, toiset ovat vannoutuneita osakkeiden ostajia ja kolmannet luottavat kiinteistöihin. Lisäksi on kaikenlaisia variaatioita näistä ja lukuisia muita hyväksi/omaksi koettuja strategioita.

Talouden kehitystä ennakoivat uutiset jaksavat kuitenkin jatkuvasti hieman hämmentää. Miksi? Tässä muutamia lainauksia otsikoista viimeiseltä parilta päivältä:

”Surkeus alkaa vuonna 2019” kaupalehti.fi 24.4.2017

”Wall Streetillä reipasta nousua – Nasdaq yli 6000 pisteen” arvopaperi.fi 25.4.2017

”Suursijoittaja kehuu talouden vetoa – ”Yllättävintä on ollut euroalueen pirteä kasvu”” Taloussanomat 25.4.2017

”Euriborit muuttumattomina, 12kk euriborin muutos +0,000 prosenttiyksikköä” kauppalehti.fi 25.4.2017

”PÖRSSIT: Euroopan pörsseissä jatketaan loivassa nousussa” kauppalehti.fi 25.4.2017

Yksi otsikko julistaa nousua, toinen maalailee sen loppua. Kolmas laittaa lopun vuosien päähän. Euroalueen talouden vetoa kehutaan pirteäksi ja toinen otsikko samalta päivältä kertoo loivasta noususta. Onko se nousu sitten pirteää vai loivaa? Joko se on niin pitkällä, että kohta romahtaa? Kannattaako enää sijoittaa?

Välillä ristiriita syntyy jo siitä, että yksi artikkeli kuvaa tilannetta päivätasolla, toinen pidemmällä aikavälillä. Aina aikaväliä ei otsikkoon laiteta ja sikäli talousuutisotsikoiden pikainen silmäily aiheuttaa helposti hämmennystä. Välillä uutisoidaan euroalueen tilanteesta, välillä Euroopan. Taas kaksi eri asiaa.

Mitä romahdukseen tulee, niin kyllä se joskus tulee. Sitä, että milloin, on vaikeaa sanoa. Julistus surkeuden alusta vuonna 2019 on edelleen hyvin epämääräinen. Mikä lasketaan aluksi? Millä todennäköisyydellä ennustaja laittaisi sen juuri tuohon vuoteen? Mitä kaikkia tekijöitä ennusteen pohjalla on otettu huomioon, mitä ei? Onko USA:n työllisyys oikeasti se suurin huolenaihe, vai saattaako se pysyä kuitenkin hyvänä ja romahduksen aiheuttaakin joku aivan muu seikka vaikkapa 2022? Niin kauan kuin ennusteet ovat jotenkin epämääräisiä, ristiriidassa keskenään ja sellaisia, että niiden todistaminen jälkikäteen selkeästi oikeaksi tai vääräksi on lähes mahdotonta, ei niitä kannata ottaa liian vakavasti.

Etenkään piensijoittaja-säästäjän, jolla on vielä useita vuosikymmeniä elämää edessä, ei kannata liikaa stressailla yksittäisistä romahduksista. Kyllähän se jonkun aikaa näyttää salkussa ikävältä, jos ollaan miinuksella, mutta rauhallisesti pitämällä kiinni sijoitussuunnitelmastaan voi hyödyntää myös ne laskut ja saa tehtyä edullisesti myöhemmin nousevia hankintoja. Siksi lasku ei ole pelkästään uhka vaan myös mahdollisuus.

Yhteenvetona: ympäristöään on hyvä seurata, se on yleissivistystä ja tervettä kiinnostusta maailmaa kohtaan. Kuitenkin turhan stressin ottaminen asioista, joille ei erityisemmin voi mitään, ei auta. Sen, minkä lukee talousuutisia, kannattaa lukea analyyttisesti ja rauhassa miettien kuka kirjoittaa, mitä ja miksi. Suurimman osan uutisista ei välttämättä kannata antaa vaikuttaa liikaa omaan toimintaan. Sijoittaa voi niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin, viimeisten sadan vuoden aikana trendi on ollut lopulta nouseva ja sijoittaminen yleisesti ottaen kannattavaa puuhaa.

(Kuvassa oleva leijona liittyy aiheeseen sen verran, että se tarkkailee ympäristöään rauhallisesti, mutta valppaasti eikä säntäile jokaisen rasahduksen jälkeen livohkaan)

Intensiivikurssi nyt tarjouksessa!

Pyysin Tyhjä ajatus blogin Sarandaa testaamaan Intensiivikurssin toimivuuden ja palaute oli varsin positiivista! Kurssilla on kuulemma omaa taloutta kohentavia vaikutuksia eikä omista arvoista tarvitse tinkiä 🙂 Soveltuu siis hyvin heillekin, jotka eivät rahaa niin arvosta, mutta haluavat elää vapaasti oman näköistään elämää!

Lisää Sarandan kokemuksista voitte lukea täältä

Blogiyhteistyön kunniaksi Intensiivikurssi on 17.1.2017 asti -30% alennuksessa. Varaa oma kurssipaikkasi nyt täällä ja saa alennus koodilla TYHJAAJATUS

🙂

Podetaanko teillä lahjakriisiä?

joulupaketit-pienempiNäin joulun alla ostoskeskukset täyttyvät enemmän tai vähemmän ahdistuneista lahjanostajista, jotka eivät oikein tiedä mitä hankkia, mutta kokevat kovaa tarvetta hankkia edes jotain.

Kuulin hiljattain mielestäni nerokkaan tavan ratkaista aikuisten perheenjäsenten lahjaongelmat. Sama voisi toimia hyvin myös kiinteissä kaveriporukoissa. Vaikka tähän jouluun se voi olla jo myöhäistä, niin vastaavaa voisi mielestäni soveltaa oikein hyvinkin myös ensi vuoden synttärilahjoihin.

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan: jokainen ostaa yhden oikeasti hyvän lahjan yhdelle perheenjäsenelle/ystävälle porukassa. Hyvissä ajoin ennen joulua (tai synttärilahjojen osalta ennen vuodenvaihdetta) perheenjäsenet/ystävät arpovat keskenään, kuka ostaa kenellekin lahjan kyseisenä vuonna. Sitten kukin panostaa siihen lahjaan, jonka arpa osoitti, koko arvonnassa olleiden henkilöiden lahjabudjettinsa.

Tällöin kyseisellä henkilöllä on selkeästi sekä mahdollisuus että ”vastuu” järjestää mieleinen lahja tälle yhdelle saajalle. Ei mitään yhteisen lahjan jaettua vastuuta, joka lievästi tykyttää jokaisen takaraivossa, että onko se nyt hoidettu, kuka hoitaa ja mitä ostaa. Kuitenkin käytettävissä on moninkertainen budjetti verrattuna siihen, että hankkisi jotain pientä kaikille. Lisäksi voi oikeasti paneutua selvittämään ja miettimään, mikä toista ilahduttaisi. On mahdollista ostaa jotakin oikeasti laadukasta, elämyksellistä ja aikaa kestävää sen sijaan, että päätyisi kiire-paniikissa ostamaan jotain pikkukrääsää.

Tsemppiä kaikille näihin viimeisiin kiirepäiviin ennen joulua, toivottavasti näistä ajatuksista on iloa ensi vuoteen 🙂

ps. konkreettinen lahjavinkki rahoistaan stressaavalle läheiselle löytyy täältä 🙂

Pääseekö nykyään 20 -vuotias joskus eläkkeelle?

img_6614Olin eilisillan Rahastopelin gaalassa kuulemassa kiinnostavia puheenvuoroja talouden näkymistä ja rahastosijoittamisesta. Gaala oli päätöstilaisuus netissä pelatulle pelille, jossa marraskuun ajan sijoitettiin fiktiivistä rahaa rahastoihin vaihtuvien olosuhteiden mukaan. Epärealistisen pelistä teki lähinnä rahastojen vaihtelun kuluttomuus, mutta uutiset ja markkinaliikkeet olivat uskottavia. Oma sijoitukseni oli top 4%:ssa, kun osallistujia oli n. 2500 🙂

Sieltä siis aktivoitui jo jonkin aikaa ajatuksissani ollut idea tehdä konkreettiset laskelmat elämän pituisen säästämissijoittamisen hyödyistä. Näitä laskelmia on lukuisia jo valmiiksi eri näkökulmista. Bloggauksen lopussa on myös ohje, kuinka voit tehdä oman laskelmasi. En siis ota kantaa työeläkkeen karttumiseen tai poliittiseen kehitykseen eläkeiästä, vaan laskin esimerkkejä siihen, voiko yksilönä omalla säästämisellään ja sijoittamisellaan taata jonkinlaisen eläkkeen itselleen.

Tässä esittämäni laskelma pyrkii mukailemaan karkeasti keskiluokkaista tulonkehitystä säästösumman ollen n. 10% tuloista. Aluksi ollaan opiskelijoita ja opintotuesta/lainasta, synttäri- ja joululahjoista ym. on realistista saada n. 35€/kk säästöön. Tulonkehityksen myötä kuukausittainen säästösumma nousee. 30-40 -vuotiaille en laittanut 10% säästöä, huomioiden pikkulapsiarjen jne. Lopussa taas oletan lasten kasvaneen jo aikuisiksi mahdollistaen viimeisille 5 vuodelle yli 10% säästöt.

Olennaista on kuitenkin muistaa, että nuorena säästöön saatu raha on arvokkaampaa, kuin vanhempana. Se johtuu korkoa korolle -ilmiöstä, joka hyödyttää pidempään rahoja, jotka olet saanut nuorena. Siksi fiksua säästämistä kannattaa harjoitella mahdollisimman aikaisin ja pyrkiä tätä laskelmaa korkeampiin säästösummiin etenkin nuorena.

Laskelmia tein tässä kaksi havainnollistaakseni vielä 0,5% merkitystä vuosittaisissa hallinnointipalkkioissa. Se näyttää pieneltä erolta prosentteina, mutta kuten seuraavista laskelmista näkyy, ero lopussa on 29 527€ ! Eli tuo summa on mennyt vuosien varrella enemmän kuluihin, jos hallinnointipalkkio on 1% eikä 0,5%.

Tässä laskelmat:
1-hallinnointi

05-hallinnointi

Muutamia huomionarvoisia juttuja:

  1. Tässä laskelmassa rahoja ei ”kotiuteta” matkanvarrella. Eli se mikä sijoitetaan, pysyy sijoituksissa. Siten välissä ei mene veroja. Pääomatulon vero% on 30%, joten merkittävä seikka huomata.
  2. Oletetaan, että henkilö haluaa eläköityä 65 -vuotiaana. Hän on säästänyt jälkimmäisen mallin mukaan. 65 vuotta täytettyään hän alkaa järjestellä varojaan matalamman tuotto-odotuksen sijoituksiin varmuuden lisäämiseksi. Uusi tuotto-odotus on 4,5% vuodessa. Tällöin hän saa verojen jälkeen keskimäärin 700€/kk tuloja pelkästään pääoman tuotoista. Yksinään ei siis vielä kummoinen eläke, mutta yhdistettynä vähittäiseen pääoman kotiuttamiseen takaa jonkinlaisen elannon. Jossain vaiheessa voi odottaa myös valtion eläkkeen/ansiosidonnaisen tulevan avuksi.
  3. Markkinatuotto oletetaan kulujen verrattavuuden vuoksi samaksi molemmissa rahastoissa. Se on myös arvioitu hieman pessimistisemmin, kuin monissa laskelmissa. Yleisesti vuosituotto-odotukset pitkäntähtäimen laskelmissa ovat jotain 7-10% väliltä.
  4. Aktiivisesti hoidetaan yleensä 1% hallinnointipalkkioiden ja kalliimpia rahastoja. Passiivisesti puolestaan 0-1% rahastoja. Passiiviset saavat markkinoiden keskituoton, aktiiviset yleensä vähemmän, joskus enemmän, johtuen kovemmista kuluista. Hyvän aktiivisen rahaston valitsemalla voi siis päästä markkinatuottoa parempaan tulokseen ja siten voittaa kuluista huolimatta passiivisen rahaston, mutta passiivinen on varman keskiarvon valinta.
  5. Arviot tuloista ja tuotoista ovat keskimääräisiä oletuksia eikä mikään takaa, että vastaava kehitys jatkuisi tulevaisuudessa. Eläkettä ajatellessa on hyvä huomioida, että mikään vakio 700€/kk korkotuotto ei itsestään tipahtele tilille. Toki tämän laskelman oletuksilla sen verran (tai käytännössä n. 1000€ koska verot) olisi turvallista nostaa sijoituksista huonoinakin aikoina kuukaudessa, kunhan hyvien tuottojen aikana ei intoudu nostelemaan suurempia summia.
  6. Keskiarvon mukailu vaatii itsekuria hyvinä aikoina ja rohkeutta sijoittaa/kuluttaa suunnitelman mukaan huonompinakin.

Lopuksi neuvot, kuinka tehdä juuri itsellesi soveltuva laskelma.

  1. Selvitä tämänhetkinen varallisuutesi ja realistinen palkkakehityksesi. Haaveiletko lapsista ja missä vaiheessa? Onko alallasi hyvä työllisyystilanne? Paljonko saat tällä hetkellä säästöön kuukaudessa? Voisitko saada enemmän ilman, että huomaisit sen juurikaan laskevan elinmukavuuttasi? Jos harkitset asp-tiliä tai sinulla on jo se, huomioi sen tuotto-odotukset ja myöhemmin lainan kustannukset kuukausittaisessa säästötavoitteessasi.
  2. Excel on kaveri. Sinne voit tehdä muistiinpanoja varten vastaavan taulukon, kuin yllä. Jos se on vieraampi työkalu, niin word tai paperikin käy. Laskelmat saat nimittäin helpoiten tehtyä Selgisonin laskuria apuna käyttäen.
  3. Elämä ei mene, kuten suunnitellaan. Valmis laskelma ei ole valmis, vaan siihen kannattaa palailla ja tehdä muutoksia, kun sellaisiin tulee aihetta.

Jos kaipaat apua oman sijoitussäästämisesi aloittamisessa, on tammikuussa alkaville Rahanhallinnan peruskursseille vielä tilaa jäljellä. Kurssilla opit rahan toiminnasta, sijoitusten hajauttamisesta sekä omasta riskinsietokyvystäsi ja saat niin ohjaajalta kuin muilta kurssilaisilta tukea säästämisessä sekä sijoittamisen aloittamisessa. Kokemuksia aiemmin kurssin käyneiltä voit lukea täällä.

Voit myös hankkia lahjakortin kursseille tai pyytää sellaista vanhemmiltasi joululahjaksi. Veikkaan, että aika moni vanhempi mielellään sponssaa tällaisen kurssin vähän aikuisemmallekin lapselleen… 🙂

Vierailijapostaus Elä paremmin -blogissa

3-askelta-vaurastumiseenKirjoitin Elä paremmin -blogiin kolmesta perusaskeleesta, joiden kautta voi hahmottaa vaurastumista. Mistä lähteä liikkeelle, kuinka edetä ja mitä ottaa huomioon? Kurkatkaa koko postaus klikkaamalla kuvaa
🙂

Maksatko liikaa julkisesta liikenteestä?

 

img_6582-2Tänään kiinnitin huomioni kaikkia aktiivisesti julkista liikennettä pääkaupunkiseudulla käyttävien kohtaamaan asiaan. Matkakortille ladatun ajan pian koittavaan umpeutumiseen. Olen jo aiemmin huomannut, että tämä on taktiikkalaji. Se perusjuttuhan on, että lippu kannattaa lopettaa päivään, jota seuraavana tuskin sitä käyttäisi. Tässä tapauksessa tuleviin joulunpyhiin, jolloin kuitenkin olen kotona käpertyneenä viltin sisälle konvehtirasian viereen. Jos johonkin keksisinkin lähteä, niin luultavasti ottaisin äidin auton lainaan.

Se huomaamattomampi ja aktiiviselle käyttäjälle myös varmempi tapa säästää matkakorttikuluissa on kuitenkin kiinnittää huomiota arvon pituuteen.

Kuitenkin ensin on hyvä määritellä se aktiivisuusraja. Eli tein laskelman, jonka mukaan aikaa kannattaa ladata, mikäli teet vähintään 13 edestakaista matkaa kuukaudessa. Tai leimaisit kortin 26 kertaa. Tämä tarkoittaa siis noin kolmea, joskus useampaa, edestakaista matkaa viikossa. Alla on taulukko, josta näkyy hinnat vuoden 2016 tiedoilla. Ainakaan vielä HSL ei ole tiedottanut muutoksista ensi vuodelle.

arvolipulla-matkustaminen

Vertaamalla niitä 26 leimauksen hintoja myöhempänä oleviin kuukausilipun (30päivää) hintoihin, voit todeta saman. Ero rajakohdassa on toki pieni, mutta kasvaa jokaisen ylimenevän leimauksen myötä.

Sitten niihin eri aikapituuksien lataamisiin. Tein omat taulukkonsa opiskelijoille ja aikuisille sekä seutu- että Helsingin sisäisestä lipusta. Tulokset rajoista olivat varsin yhteneväisiä kaikissa kategorioissa, joten uskoisin hinnoittelun menevän samansuuntaisella logiikalla myös Vantaan ja Espoon sisäisissä lipuissa.

helsingin-sisa%cc%88inen-opiskelija

helsingin-sisa%cc%88inen-aikuinen

seutu-opiskelija

seutu-aikuinen

Eli mitä näistä huomaamme? Päiväkohtaiset hintaerot tulevat eniten esiin 1-3 kuukauden lipuissa. Sen jälkeen opiskelijalipuissa ei tapahdu juurikaan muutosta ja aikuistenkin vain vähän. Tästä voisi siis päätellä, että päivien määrä kannattaa yrittää saada 90-120 päivän väliin. Pidempien aikojen ottaminen ei juurikaan tuo säästöä ja lisää vain riskiä. Tilanteethan voivat muuttua, mutta yleensä kolme kuukautta on vielä aika hyvin tiedossa ja jaksotettavissa ainakin opiskelijoilla koulujen jaksojen mukaan. (lomat osuvat usein jaksoväleihin)

Mitä tämä sitten konkreettisesti tarkoittaa? Seutulippua käyttävä aikuinen säästää noin 95€ vuodessa lataamalla korttinsa 4kk erissä. Vastaavasti Helsingin sisäistä lippua käyttävä opiskelija säästää noin 22€ vuodessa lataamalla oman lippunsa kolmen kuukauden erissä. Lisäksi heidän ei tarvitse kuukausittain muistaa, että kortti pitäisi ladata.

Tästä voi vielä tehdä pienen sijoituslaskelman. Ajatellaan, että seutulippua käyttävä opiskelija (lähes samat hinnat kuin Helsingin sisäistä käyttävällä aikuisella) ostaa yhden kuukauden lipun sijasta kolmen kuukauden (90pv) lipun. Silloin hän tekee lippuunsa 143,00€ sijoituksen. Verrattuna siihen, että hän ostaisi lipun aina kuukauden välein, hän säästää kolmessa kuukaudessa 10,60€. Tämän voi ajatella myös olevan ikään kuin varmaa korkoa sijoitetulle pääomalle. Tapauksessa kolmessa KUUKAUDESSA saatu korko pääomalle olisi 7,4% (10,60€/143,00€*100%). Se taas lähentelee jo hyvin hajautetun sijoitussalkun VUOSI tuottoa.

Säästämisen ja sijoittamisen välinen ero on siis välillä aika hiuksen hieno, lähinnä ajatustapa. Helpoimmillaan ne voivat siis olla ihan vain pientä hintavertailua. Et välttämättä joudu luopumaan mistään ja säästät kuitenkin 🙂

Jos vertailu tuntuu tuskaiselta, kannattaa seurata sivuani facebookissa. Julkaisen siellä vastaavia huomioita havaitessani ne. Voit myös ilmoittautua tammikuussa alkaville kursseille ja saada siellä tehokkaimmat työkaluni sijoittamiseen, sekä oman talouden hallintaan 🙂

Hintojen lähteenä olen käyttänyt HSL hinnastoa sekä arvokorttien hintalaskuria.

Terveiset Sijoitus Invest -messuilta!

Kaksi päiväiset messut ovat taas täällä! Slushin kanssa samaan aikaan Messukeskuksessa oleva tapahtuma oli todella monipuolinen ja sisälsi niin yritysten pitämiä myyntipuhemaisia esityksiä, paneeleita kuin talouskatsauksiakin.

img_6541Heti aamusta osallistuin Nordnetin kampanjaan ja annoin kannatukseni Suomi Super -rahastolle. Miksi? Koska se on kuluton, hyvin hajautettu ja toisi lisää suomalaisuutta omiin sijoituksiini 🙂

Ohjelmaan osallistuin myös niin paljon kun vain ehdin ja sen pohjalta kirjoittelin muutamia päähuomioita useammissa esityksissä kerrotuista talouden trendeistä:

  1. Toisin kuin vuosi sitten, nyt povataan USA:lle kasvua ainakin seuraaviksi pariksi vuodeksi. Huomioiden kaiken Trump -pelon ja valinnan aiheuttaman epävarmuuden, se tuntuu hieman oudolta. Varsinkin,kun lisää vuoden takaiset näkemykset siitä, että indeksit ovat ”liian” korkealla, työttömyystilanne on ”liian” hyvä jatkuakseen, joihin perustuen tälle vuodelle odotettiin kurssien laskua. Lisäksi Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan 0,5%:sta 0,75%:iin.

Mitkä sitten näillä messuilla ovat olleet pääpointteja USA:n nousun jatkoon? Markkinoilla Trumpin ennakoidaan noudattavan elvyttävää talouspolitiikkaa ja ottavan sitä varten reilusti lainaa. Tällöin USA voi käynnistää Trumpin lupailemia infrastruktuurin kehittämisprojekteja ja luoda lisää perinteisempiä työpaikkoja, jotka nostavat USA:ssa tiettyjen alojen kannattavuutta. Myös verokevennyksiä on odotettavissa, samoin tuontitulleja ainakin Meksikolle ja Kiinalle, jolloin USA:n sisäinen tavara muuttuu edullisemmaksi näihin verrattuna ja siten kysynnän voi odottaa lisääntyvän, mikä nostaa paikallisten yritysten kannattavuutta.

On kuitenkin hyvä huomioida, että nämä kannanotot eivät ota kantaa siihen, mitä taloudelle parin vuoden elvytyksen jälkeen kävisi. Voi olla, että nousu jatkuu, voi olla, että romahtaa. Itse kannatan lähtökohtaisesti pitkän aikavälin sijoitustoimintaa, jolloin hyvältä idealta ei tunnu ostaa osakkeita/rahastoja indeksin rikkoessa ennätyksiä ja toimintaympäristön ollessa epävakaa. Parin vuoden tähtäimellä kuitenkin voi olla fiksua pysytellä markkinoilla.

2. Euroalueella pitkät korot ovat alkaneet nousta. Se tarkoittaa vähitellen tulevia odotuksia inflaation paluulle ja nollakorkoajan päättymiselle. EKP ei myöskään ole aikeissa laskea ohjauskorkoaan enempää ja alkaa luultavasti vähentää arvopapereiden ostojaan ensi keväästä alkaen.

Käytännössä tämä antaa viitettä siitä, että talouteen olisi tulossa hieman kasvua. Se, että mistä se kasvu on tulossa, on rehellisesti sanoen jäänyt vielä epäselväksi. Tuskin ainakaan viennistä USA:han.

3. Politiikka on pysymässä talouden keskiössä. Ensi vuonna on odotettavissa vaalit niin Italiassa, Ranskassa kuin Saksassakin. Ne vaikuttavat talouteen, mutta luultavasti enemmän pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä. Tähän arvioon on ilmeisesti tultu siinä, että Brexit aiheutti parin päivän mittaisen romahduksen, mutta kurssit palasivat pian ennalleen. Trumpin kohdalla ennustettiin myös romahdusta, mutta käytännössä niin ei käynyt.

Eli usko vaikuttaa olevan, että sijoittajilla ei olisi enään vastaavaa laumapaniikkia yksittäisten poliittisten valintojen vuoksi, kuin aiemmin. Paniikeissahan juuri se odotusarvo, että paniikki tulisi, voi kumota sen. Toisen joukon panikoidessa ja myydessä toinen pyrkii hyötymään tilaisuudesta. Jos nämä puolet ovat suunnilleen tasapainossa, niin romahduksia ei tule, vaan lähinnä päivän sisällä olevaa heiluntaa.

Mikäli luit tänne asti ja tuntuu siltä, että ihan kiva, mutta ei tämmösiä kukaan oikeasti jaksa seurata, niin kannattaa tulla kurssille 🙂 Siellä käydään läpi yksinkertaista ja hajautettua pitkän tähtäimen indekseihin perustuvaa säästämis-sijoittamista, joka ei vaadi jatkuvaa sijoitusten tarkkailua ja kurssivaihteluista stressaamista. Vaikka et olisi ymmärtänyt äskeisestä juuri mitään, niin kurssista ymmärrät 🙂

Heille, keitä lähteet kiinnostaa, niin artikkeli koostuu pääosin OP:n Reijo Heiskasen, Nordea Marketsin Eero Färkkilän sekä United Bankersin Inka Noramaan pitämien puheenvuorojen tiedoista. Teksti sinänsä ei edusta mitään näistä täysin, vaan on oman tulkintani muodostama keskiarvo kyseisistä esityksistä.

 

Hauskaa veronpalautuspäivää! :)

Tuliko palautuksia vai mätkyjä? Kävi kuinka tahansa, voit olla siitä iloinen! Miksikö?

Mätkythän ovat ärsyttäviä, tiedän kokemuksestakin… Kuitenkin olet saanut myös vuoden mittaan enemmän rahaa, kuin sinun olisi kuulunut ja varsin alhaisella korolla. Yksi strategiakin on laittaa veroprosentti hieman liian alhaiseksi ja saada siten enemmän pääomaa vuoden mittaan ja sijoittaa se paremmalla korolla, kuin mitä valtio ottaa maksamattomista veroista korkoa. Mikäli rahat ovat kuitenkin menneet kulutukseen, niin ilmeisesti tulivat tarpeeseen ja ainakin edullisemmin sait lainaa, kuin velkaa ottamalla! Jos kuitenkin tuntuu, etteivät menneet tarpeeseen, vaan katosivat vain, suosittelen lämpimästi 1.12. myyntiin tulevaa Rahanhallinnan peruskurssia, jolle pääsee jo tammikuussa!

Mikäli taas sait palautuksia, niin voit onnitella itseäsi markkinoiden nollakorkoja korkeammasta 0,5% korosta rahoillesi! Oikeasti kuitenkaan noilla koroilla ei juuri vaurastuta, kun pitkällä tähtäimellä hyvin hajautettu osake- tai indeksirahastosalkku tuottaisi keskimäärin n. 8% vuodessa. Kuitenkin valtio on hyvin varma lainaaja ja tiedät ainakin saavasi rahasi takaisin ja hieman tuottoakin. Mikäli paremmat tuotot kuitenkin kiinnostavat, niin siihen saat myös eväitä kurssilta!
Vielä pari ajatusta heille, jotka palautuksia saivat. Niitä ajatuksia, kun tänään tuntuu joka tuutista tulevan…

Säästä osa palautuksista, se on yksi helpoimmista tavoista kerryttää säästöjä. Yleisemminkin normaaliksi mieltämiesi kuukausitulojen lisäksi tulevista tuloista, kuten näistä veronpalautuksista, min. 50% kannattaa laittaa säästöön ja sen toisen 50% voi käyttää johonkin kivaan, vaikka niihin joululahjoihin. Silloin saa jotain hauskaa nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa!

Säästäminen ja fiksuilla kuluilla sijoittaminenhan ovat kuitenkin ne tavat, jotka tuotoillaan voivat maksaa myöhempien vuosien joululahjat ja muut hauskuudet 🙂

27.10.2016  Boost Your Business -tapahtuma

_dsc4600Osallistuin omalla ständillä Boost Your Business -tapahtumaan lokakuun lopulla. Ihmisiä kävi hyvin juttelemassa sekä napsimassa mandariineja. Kiinnostusta säästämistä ja sijoittamista kohtaan tuntui riittävän! 🙂

Olin myös mukana pitchauskilpailussa, jossa tuomaristo kuunteli liikeideaa minuutin ja sen jälkeen arvioi sen innovatiivisuutta, toteutuskelpoisuutta sekä houkuttelevuutta. Kolme neljästä tuomasrista olisi ostanut kurssini!!

_dsc4617Arvonnassa pääpalkintona oli yksi Rahanhallinnan peruskurssi. Kaikki osallistujat saavat kuitenkin myös -20% alennuskoodin ensi tammikuussa alkaville kursseille. Näitäkampanjoita tulee syksyn mittaan lisää Sun Rahan facebookissa, josta kannattaa käydä tykkäämässä!